![]() | ![]() |
|
Finnish HOWTOAri Mäkelä
Abstract This document describes how to localize GNU/Linux for Finnish users and is intended to replace Pekka Taipale's original Finnish-HOWTO which has not been updated for some time. This document derives from original Finnish HOWTO and more importantly from the Danish-HOWTO by Niels Kristian Bech Jensen. Language of the HOWTO is Finnish. Non-Finnish users should consult Danish HOWTO which is not in Danish but in English.
Luku 1. Johdanto1.1. Mikä on HOWTO?Tämän dokumentin tarkoituksen on antaa ohjeet GNU/Linuxin asetusten suomalaistamiseksi asennuksen jälkeen. Lähtökohtana on tekijän käyttämä Debian GNU/Linux (kirjoitushetkellä versio 3.0), mutta dokumentista on todennäköisesti hyötyä myös muiden jakeluiden käyttäjille, vaikka erityisesti erilaisten käynnistysskriptien nimet ja paikat vaihtelevat eri distribuutioiden välillä hyvinkin paljon. GNU/Linux on muuttunut paljon sitten Pekka Taipaleen alkuperäisen Finnish-HOWTO:n: sen asentaminen on muuttunut helpommaksi ja asetukset ovat entistä useammin valmiiksi oikein, mutta aina näin ei ole eikä suinkaan ole haitaksi tietää miten GNU/Linuxin kieliasetukset toimivat. GNU/Linux on entistä useammin palvelinkäytossä ja siksi on entistä tärkeämpää huomata /etc-hakemiston alla olevien konfiguraatiotiedostojen ero verrattuna käyttäjien kotihakemistoissa oleviin konfiguraatiotiedostoihin. Asetukset, joiden on tarkoitus olla kaikilla voimassa on syytä olla /etc-hakemistossa. 1.2. Mitä tämä dokumentti ei käsittele?Dokumentti ei lokaalien osalta käsittele GNU/Linux-järjestelmiä, jotka käyttävät C-kirjaston versiota viisi tai vanhempia. Valtajakelut käyttävät C-kirjaston versiota kuusi, joka tunnetaan paremmin nimellä glibc2. (Debian ja Red Hat vaihtoivat C-kirjastonsa versioissa Debian GNU/Linux 2.0 ja Red Hat Linux 5.0). Dokumentti ei käsittele XFree86:n versiota 3.2 vanhempia versioita. 1.3. Tekijänoikeuksista ja kopioinnistaDokumenttia saa muuttaa ja levittää GNU Free Documentation License version 1.1 ehtojen mukaisesti. Dokumentin lähteinä ovat toimineet erityisesti Niels Kristian Bech Jensenin Danish-HOWTO ja jossain määrin Pekka Taipaleen Finnish HOWTO v. 1.1f. Tekijä ei vastaa mahdollisista virheistä, mutta ottaa korjaus- ja parannusehdotuksia mielellään vastaan osoitteeseen <hauva@iki.fi>. Luku 2. NäppäimistöasetuksetKonsolilla näppäimistöasetukset asetetaan loadkeys ja X Window Systemissä xmodmap komennolla. 2.1. MerkistöSuomalaistettu GNU/Linux käyttää kansainvälistä ISO-8859-1- eli Latin-1-merkistöä tai ISO-8859-15- eli Latin-9-merkistöä. Tämän määritteleminen ei ole aina välttämätöntä, mutta monet tärkeät ohjelmat vaativat sen asettamisen. ISO-8859-15-merkistöä, joka tukee euro -merkkiä, kutsutaan joskus myös nimellä Latin-0 2.1.1. Näppäimistökartan lataaminen2.1.1.1. KonsolissaNäppäimistökartan voi ladata käskyllä loadkeys fi-latin1 tai jos kbd on 1.08 tai uudempi voidaan käyttää myös komentoa loadkeys fi-latin9 Joissakin jakeluissa näppäimistökartan nimessä on .map.gz päätteen sijasta .kmap.gz pääte. Näppäimistökarttojen sijainnissa on eroja eri distribuutioiden välillä. Näppäimistökartat löytää esimerkiksi käskyllä find /usr -name '*latin1.*map*' -print On syytä huomata, että oikea näppäimistökartta on fi-latin1 eikä fi. Debian GNU/Linuxissa loadkeys ajetaan käynnistyksen aikana skriptistä /etc/init.d/keymap.sh. Näppäimistökartan voi vaihtaa komennolla /usr/sbin/install-keymap. Red Hatissa käynnistyksen aikana suoritetaan yleensä /etc/rc.d/init.d/keytable -skripti. Tämä skripti lukee /etc/sysconfig/keyboard -tiedoston, jossa määritellään käytettävä näppäimistökartta. Näppäimistön ollessa suomenkielinen tietosto sisältää sauraavan rivin:
2.1.1.2. XFree86 3XFree86 3.2:ssa ja uudemmissa /etc/X11/XF86Config-tiedostossa pitäisi olla Keyboard section -kohdassa seuraavat rivit:
Näitä, kuten monia muitakin, asetuksia voi muokata omien mieltymyksien mukaan ja alla on esimerkkinä Debian GNU/Linux 2.2 (tätä kirjoitettaessa kyseessä oli vielä kehitysversio) "Keyboard Section:"
Lisätietoja XF86Config-tiedoston manuaalisivulta. 2.1.1.3. XFree86 4XFreen versiossa neljä on hiukan erilaiset näppäimistöasetukset, joista tässä esimerkki:
Luku 3. UTF-8UTF-8 on Unicoden muoto, jolla voi kirjoittaa käytännössä mitä tahansa maailmassa puhuttavaa kieltä ja siihen on varattu tilaa symboleille kuten shakkinappulat ja sillä voi jopa kirjoittaa Tolkienin Tengwar-kirjaimilla. Vaikka UTF-8 tuottaakin siirtymävaiheessa ongelmia muille kuin amerikanenglantia kirjoittaville niin se on ehdoton edellytys maailmanlaajuisesti toimivalle lokalisaatiolle. 3.1. Tekstitiedostojen konvertointi UTF-8:ksiTekstitiedostoja voi konvertoida recode-komennolla esimerkiksi näin:
3.2. Red Hat ja UTF-8Red Hat otti käyttöön UTF-8 -merkistön 8-sarjassaan. Alla esitetty korjaus on helppo, mutta oikeastaan väärä tapa korjata ongelma: sen sijaan, että siirryttäisiin UTF-8:iin palataan yksitavuiseen merkistöön. Oikea tapa korjata asia on jättää lokaalit UTF-8-lokaaleiksi muuten kuin meilin ja nyyssien suhteen. 3.2.1. Red Hat 8.0Red Hat 8.0 on tätä kirjoitettaessa ainut distribuutio, joka käyttää oletuksena UTF-8-lokaaleja. Jotta se toimisi moitteettomasti normaalissa työpöytäkäytössä tiedostoon /etc/sysconfig/i18n pitää tehdä seuraavat muutokset:
3.3. Debian GNU/Linux ja UTF-8Käyttäjien, jotka haluavat käyttää UTF-8:ia yhdessä Debianin kanssa, kannattaa tutustua dokumenttiin Step by step introduction to switching your debian installation to utf-8 encoding. Luku 4. Fontit4.1. Debian ja X Window Systemin fontitDebianin versiossa 3.0 merkistöt, joita tarvitaan suomen kirjoittamiseen, siirrettiin fonttipaketteihin, joiden nimessä on sana transcoded. Ne, tai osa niistä, pitää asentaa, jotta mm. Gnome sovellukset toimivisivat.
Luku 5. Näytön ja ohjelmien asetuksetJotkin ohjelmat pitää kääntää "8-bit-clean", jotta ne toimisivat hyvin skandinaavisilla merkeillä. Jotkin ohjelmat tarvitsevat muitakin asetuksia. 5.1. Locale-asetuksetDebianissa lokaaliasetukset asetetaan tiedostoon /etc/environment ja Red Hatissa tiedostoon /etc/sysconfig/i18n 5.2. Euro-merkkiUusi merkistö, ISO-8859-15 eli latin9, jota hämmennyksen maksimoimiseksi usein myös latin0:ksi kutsutaan, on luotu korvaamaan ISO-8859-1 (latin1) ja se tarjoaa Euroopan unionin yhteisen rahayksikön euro- ja senttimerkit. Euro löytyy näppäinyhdistelmällä AltGr-e. Sentti löytyy näppäinyhdistelmän AltGr-Shift-e takaa X:ssä ja konsolissa oikea näppäinyhdistelmä on AltGr-c. Senttejä ei kuitenkaan normaalisti käytetä. Tämä luku on erityisen Debian-painoitteinen, mutta sen ohjeilla saanee myös muut distrot toimimaan, mutta se vaatinee normaalia enemmän luovuutta. 5.2.2. Euro konsolissaTarkista, että tiedoston /usr/share/keymaps/i386/include/euro.inc.gz sisältö on seuraava:
Distribuutiosta riippuen pitää ladata konsolifontti, joka tukee euroa joko komennolla setfont (RH-johdannaiset) tai consolechars (Debian-johdannaiset). Debianissa muokataan tiedostoa /etc/console-tools/config siten, että poistetaan kommenttimerkki SCREEN_FONT:
Red Hatissa asetetaan tiedoon /etc/sysconfig/i18n rivit
5.2.3. Euro X Window SystemissäAltGr-e tuottaa normaaliasetuksilla geneerisen valuuttasymbolin, joka näyttää nelijalkaiselta hämähäkiltä. Kun sovelluksen käyttämä fontti vaihdetaan ISO-8859-15-fontiksi niin sen tilalle tulee euro. Debianissa tämän voi tehdä lisäämällä tiedostoon /etc/X11/app-defaults/XTerm esimerkiksi rivi
Mikäli AltGr-e ei toimi lisää tiedostoon /etc/X11/Xmodmap rivi
5.2.5. GTK ja GnomeVaihda Gnome Control Centerissä fonttiasetus ISO-8859-15-merkistöksi. Parempi tapa tehdä tämä on vaihtaa GTK+:n konfiguraatiota komennoilla
5.2.6. EmacsEmacs 21 ja uudemmat tukevat euroa seuraavalla elisp-asetuksella:
5.2.7. Euro-linkkejäKDE-projektin euro-sivut . Debian Euro HOWTO . Euro Character Support mini HOWTO . 5.3. Merkit, joita voidaan näyttää GNU/LinuxissaKomento dumpkeys -l | less näyttää käytettävissä olevat merkit. 5.4. Ohjelmakohtaiset merkistöasetuksetMonet ohjelmat vaativat erityisasetuksia toimiakseen. Esimerkiksi GNU readline -kirjastoa käyttävät kirjastot lukevat /etc/inputrc- tai ~/.inputrc-tiedostot käynnistyessään. Mm. bash ja MySQL:n komentoriviasiakas käyttävät tätä kirjastoa. Ennen ohjelmakohtaisia asetuksia on kuitenkin syytä säätää lokaalit kuntoon. Ongelmat häviävät usein jo tällön. 5.4.1. bashTiedostoon /etc/inputrc tai ~/.inputrc seuraavat rivit:
Jotkin järjestelmät vaativat lisäksi asetuksen
5.4.2. elmTiedostoon ~/.elm/elmrc seuraavat rivit:
Tämä ei välttämättä toimi kaikkien elm-versioiden kanssa. Osittaisen MIME-tuen saa elmiin metamail-paketin avulla. 5.4.3. elm-ME+Lisää tiedostoon /etc/elm-me/elm.mimecharsets seuraava rivit:
5.4.4. emacsNykyiset Emacsit toimivat oikein X Window Systemissä kunhan lokaaliasetukset ovat kunnossa. Konsolissa tai -nw valitsimella käynnistettynä näin ei kuitenkaan ole vaan ~/.emacs-tiedostoon pitää lisätä seuraava rivi:
5.4.4.1. GnusGnus toimii merkistöjen osalta oikein ilman muutoksia GNU Emacsin ja XEmacsin uudempien versioiden kanssa, mikäli näihin on käännetty mukaan monikielisyyslaajennukset (MULE, Multi-lingual enhancements) ja järjestelmän lokaaliasetukset on konfiguroitu oikein. Muussa tapauksessa lisätään tiedostoon ~/.gnus:
5.4.5. irc ja sen johdannaisetLisätään tiedostoon /etc/irc/script/local rivit tai kirjoitetaan ne komentokehotteeseen:
5.4.8. kermitEpätäydellinen, mutta varsin toimiva ~/kermrc:
Asetuksia on muutettava jos remote host on käyttöjärjestelmältään DOS tai OS/2. 5.4.9. lessAsetetaan ympäristömuuttuja: LESSCHARSET=latin1 Tämä ei ole välttämätöntä, jos järjestelmä tukee lokaaleja. Tällöin voidaan myös asettaa ympäristömuuttujien LANG, LC_CTYPE tai LC_ALL arvo. 5.4.12. lynxTiedostoon ~/.lynxrc seuraava rivi:
Tämän voi asettaa myös tiedostossa /etc/lynx.cfg tai lynxin Options -valikossa. 5.4.16. pineTiedostoon ~/.pinerc seuraava rivi:
Tämä voidaan asettaa myös pinen Setup | Config -menussa. pinen news-asetukset ovat:
5.4.18. sendmailLisätään tiedostoon /etc/sendmail.mc rivi
tai lisätään /etc/sendmail.cf:ään rivit:
5.4.20. telnetLisätään tiedostoon ~/.telnetrc rivi jokaista remote hostia kohden:
5.4.21. TeX/LaTeXAja ensin texconfig. Valitse hyphenation -> latex ja poista kommentointi finnish -sanan edestä sekä tallenna tekemäsi muutokset. EDITOR-ympäristömuuttujan on syytä olla kunnossa, jotta voit käyttää tuttua editoria. Tämän jälkeen tarvitset vielä ao. määritykset dokumenttiisi, jotta ääkköset ja suomenkielinen tavutus toimisi.
Lisätietoja ftp://ftp.funet.fi/pub/TeX/CTAN/documentation/lshort/finnish/lyhyt2e.ps 5.5. Tekstitiedostoformaatit muilla alustoillaISO-8859-1 -tekstitiedostoja voidaan muuttaa esimerkiksi DOS-tekstitiedostoiksi käyttämällä recode-ohjelmaa koodisivulla 850. Esimerkiksi DOS-tiedosto foo.txt muutetaan unix-tekstitiedostoksi käskyllä recode cp850:latin1 foo.txt recode on saatavissa Debian GNU/Linuxiin pakettina ja kaikista GNU ftp-arkistoista. Luku 6. Lokaalituki glibc2:ssa ja uudemmissa6.1. Yleiset asetuksetMonia kohdan Ohjelmakohtaiset näppäimistöasetukset ongelmia voidaan välttäää asettamalle oikeat lokaaliasetukset. Lokaaliasetuksia voi muuttaa monella tavalla, joita localen manuaalisivu kuvaa tarkemmin. Suosittuja asetuksia ovat ympäristömuuttujien LANG, LC_ALL tai LC_CTYPE arvon asettaminen arvoon
tai arvoon
Taulu 6-1. Lokaalit
Tässä mallisesimerkki:
6.2. Debian ja lokaalitTilan säästämiseksi Debianin asennus ei generoi kaikkia lokaaleja automaattisesti vaan ne pitää valita asennuksen aikana tai generoida asennuksen jälkeen lisäämällä tiedostoon /etc/locale.gen rivit
ja ajamalla sen jälkeen komento locale-gen. Mikäli lokaaleja ei haluta ylläpitää Debianissa käsin voidaan käyttää komentoa dpkg-reconfigure locales. |